Työelämä on keskellä suurinta murrosta sitten teollistumisen. Tuottavuus kasvaa, eikä töitä riitä kaikille. Sosiaaliturvajärjestelmä ei kannusta työntekoon, ellei tarjolla ole kokoaikatyötä. Kasvavat eläkemaksut ja muut työllistämisen kulut rapauttavat työn tarjonnan. Työntekijän palkkaaminen on monelle yrittäjälle liian riskialtista. Kilpailukyky heikkenee. Suomi lamauttaa itsensä.
Järjestelmä, jonka loimme turvaamaan teollistuvan Suomen työläisten olot, ei toimi enää tänään eikä tulevaisuudessa. Työmarkkinajärjestelmä on uudistettava tavalla, joka vastaa kahteen keskeiseen ongelmaan: toisaalta toimeentulon turvaamiseen ja toisaalta työllisyyden nostamiseen. Tarjoamme näihin ratkaisua.
Sosiaaliturvan tulee taata yksilölle ihmisarvoinen elämä, mutta sen ei pidä luoda kannustinloukkua, jossa työnteko ei kannata. Ratkaisu tähän on toimivampi ja yksinkertaisempi sosiaaliturvajärjestelmä, jonka rungon muodostaa vastikkeeton perustulo. Perustulo ei lokeroi ihmisiä mielivaltaisesti vaan se antaa yhtäläisen turvan ja edellytykset työntekoon niin työntekijöille, osa-aika- ja pätkätyöläisille, freelancereille, yrittäjille, työttömille, opiskelijoille ja vanhuksille. Työnteon tulee kannattaa aina! Perustulo kannustaa yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen.
Nykyinen eläkejärjestelmä siirtää tuloja niille, joilla sitä on ollut jo työelämän aikana, ja maksattaa kestämättömän korkeat kustannukset nuorempien sukupolvien työllä, mistä hintana on työllisyyden vähentyminen. Monen tuhannen euron eläkkeitä ei kannata maksaa julkisista varoista, vaan eläkemaksujen kasvu tulee laittaa kuriin asettamalla eläkerahastoista maksettaville eläkkeille eläkekatto – esim. 3000 €/kk. Eläkevarat olisi selkeämpi kerätä tuloverosta, joka on progressiivinen kuin erillisin eläkemaksuin. Eläkeikää on korotettava.
Sosiaaliturva kuuluu pitää erillään työmarkkinoista. Sen tulee taata yksilölle riittävä toimeentulo riippumatta tämän työmarkkinatilanteesta. Toisaalta se ei saa sotkea työmarkkinoiden toimintaa. Työtöntä ei saa pakottaa ottamaan vastaan mitä tahansa työtä etuuksien menettämisen uhalla, muttei toisaalta myöskään kieltää ottamasta vastaan työtä matalalla palkalla.
Työntekijöiden ja työnantajien pitää voida solmia työsuhteita, jotka parhaiten sopivat molempien tilanteeseen. 37,5 tunnin työviikolle tulee olla aitoja vaihtoehtoja kuten lyhyempi työpäivä, lyhyempi työviikko ja urakkatyö. Työn jakamisen tulee olla helpompaa päästäksemme pois tilanteesta, jossa on toisaalta työttömiä ja toisaalta ylityöllistettyjä.
Työllisyyttä voisi nostaa tekemällä työmarkkinoista joustavammat ja elävämmät. Työajat ja -määrät voisi sopia vapaammin. Tarvitsemme paikallisempaa sopimista. Tämä edellyttäisi riittävää perustuloa, jotta työntekijä ei olisi työnantajan armoilla. Perustulo on parempi vaihtoehto minimipalkalle.
Tällä hetkellä työ- ja tulopolitiikasta sovitaan yleensä ns. kolmikannassa hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken. Esimerkiksi työttömiä ei kukaan näissä neuvotteluissa edusta. Lainsäädäntävalta tuleekin antaa takaisin kansan valitsemalle eduskunnalle.
Työntekijän palkkaaminen ei saa olla ylivoimaisen kallista. Jotta työn tarjonta ja kysyntä kohtaisivat, ei työnantajan kustannusten ja työntekijän palkan ero voi olla kovin suuri.
Palkan sosiaalimaksuja maksetaan nykyään tuloista riippumattomalla tasaprosentilla. Ne tulee siirtää tuloveron progressiivisuuden piiriin. Työllistämisen sivukulujen tulee olla näkyvissä palkkalaskelmassa eikä piilossa työnantajan kirjanpidossa.
Yksityisyrityksen kasvu työllistäväksi yritykseksi on tärkeä talouskasvun ja työpaikkojen tuottaja, ja siksi riskiä työntekijän elämäntilanteesta ei tule sälyttää työnantajalle. Sukupuolten tasa-arvoa tulee edistää siirtämällä vanhemmuuden kustannukset suoraan KELA:n maksettaviksi ja siirtymällä 6+6+6-malliin.
***
Me allekirjoittaneet vaadimme ja esitämme täten seuraavia toimenpiteitä työmarkkinareformin lähtökohdiksi:
- Suomessa otetaan käyttöön perustulo, jota selvitetään ensin kokeiluilla.
- Eläkevarat kerätään progressiivisesta tuloverosta eikä erillisin eläkemaksuin. Eläkkeille asetetaan maksukatto (esim. 3000 €/kk) ja eläkeikää korotetaan.
- Työ- ja tulopoliittinen lainsäädäntävalta siirretään kolmikannalta eduskunnalle.
- Joustavuutta ja paikallista sopimista työelämässä lisätään – esim. työaikojen suhteen.
- Palkan sivukulut kirjataan näkyviin työntekijän palkkalaskelmaan.
- Palkan sosiaalimaksut siirretään tuloveron progressiivisuuden piiriin.
- Riski työntekijän elämäntilanteesta siirretään julkiselle sektorille. Vanhemmuuden kustannusten siirto KELA:lle lisää myös sukupuolten tasa-arvoa.
