Helsingin Vihreät Nuoret

Liittokokousaloite liittokokousedustajien määräytymisen uudistamisesta

Helsingin Vihreät Nuoret ehdottaa sääntömuutosta Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton liittokokousedustajien jaossa. Liittojärjestön nykyiset säännöt ovat 2000-luvun alusta, jolloin järjestön jäsenmäärä oli paljon nykyistä pienempi. Nuhevi on saavuttanut jo vuosia sitten 10 liittokokousedustajan katon. Kattoa hipovat jo myös Turun ViNO (9 edustajaa) ja Virnu (8 edustajaa).

Uudistus liittokokousedustajien määräytymisperiaatteissa vahvistaisi jäsendemokratiaa. Vuonna 2012 yksi Satakunnan liittokokousedustaja edustaa 5,5 jäsentä ja Kymenlaakson liittokokousedustaja 6,5 jäsentä. Toisessa ääripäässä Turun ViNOn edustaja edustaa 18 jäsentä, Virnun edustaja 19,25 jäsentä ja Nuhevin edustaja 37,7 jäsentä.

Nuhevi esittää liittokokoukselle, että valmistellaan sääntömuutos liittokokouksen koon kasvattamiseksi ja liittokokokousedustajamäärien määräytymisperusteiden uudistamiseksi jäsenistön kannalta oikeudenmukaisemmiksi.

Ehdotamme alustavasti liittokokousedustajien maksimimäärän asettamista esimerkiksi 100 tai 150 edustajaan, jotka jaettaisiin suhteessa jäsenmäärään. Tarkemman suunnittelun jätämme valmistelevan työryhmän tehtäväksi. Sääntömuutoksen valmistelun yhteydessä, työryhmän on otettava Vinon jäsenjärjestöt kattavasti mukaan päätöksentekoprosessiin.

Liittokokouksen päätös:

Liittokokous velvoittaa hallituksen perustamaan työryhmän valmistelemaan strategiaan sisältyviä sääntömuutoksia sekä sääntömuutoksia yhteen vuosittaiseen liittokokoukseen
siirtymisestä ja liittokokousedustajien määräytymisen uudistamista. Sääntömuutoksia valmisteleviin työryhmiin nimetään yksi edustaja jokaisesta jäsenjärjestöstä.

Helsingfors unga gröna fortsätter leta efter en freelancer. Vi behöver en webbexpert för förnyandet av vår grafiska profil. Vår organisations sajt, broshyr och affishers utseende behöver förnyas. Sajten behöver beredskap för mer omfattande hierarkier av sidor än nyvarande sidmallen tillåter.

Vi söker ett samarbetsvillig proffs inom grafisk design och webbdesign för utförandet av webbförnyelsen, en broshyr och affishbotten. Vi ber om referenser till tidigare kunnigt och enligt branchens trender utförda Wordpress-projekt.

Vi strävar efter att projektet kan slutföras i juni 2012 inom budgeten 1500 euro.

Skicka oss din offert, till vilken du bifogar tidigare arbeten eller en länk till din portfolio med Wordpress-sajter, broshyer och affisher. Nämn också när du kan utföra arbetet. Vi behöver din offert senast 26.4.2012 till adressen nuhevi@gmail.com.

Tilläggsinformation fås av vår verksamhetsledare: heidi.hiltunen@vihreat.fi eller tfn. 044 067 9800

Helsingfors unga gröna (Nuhevi ry) är en år 2003 grundad grön ungdomsförening. Nuhevi är medlem av Gröna ungas och studerandes förbund. Tilläggsinformation: http://nuhevi.net

Tarjouspyyntö suomeksi

Helsingin Vihreät Nuoret jatkaa freelancerin etsimistä. Tarvitsemme osaajan uudistamaan järjestön ulkoasua. Järjestön kotisivut, esite ja julisteet kaipaavat yhtenäistä uutta ilmettä. Sivusto tarvitsee valmiutta nykyistä laajempien sivuhierarkioiden toteuttamiseen.

Etsimme yhteistyökykyistä graafisen alan ja web-suunnittelun ammattilaista toteuttamaan kotisivu-uudistuksen, esitteen sekä kaksi julistepohjaa. Pyydämme näyttöä osaavasti ja web-alan trendejä huomioon ottaen toteutetuista Wordpress-projekteista.

Toivomme uuden ulkoasun olevan valmis kesäkuussa 2012. Projektin budjetti on 1500 euroa.

Lähetä meille tarjous, johon liität työnäytteitä tai linkin portfolioon, johon sisältyy Wordpress-sivustoja, esitteitä ja julisteita sekä tiedon millä aikataululla voit työt toteuttaa. 26.4.2012 mennessä osoitteeseen: nuhevi@gmail.com.

Kysy lisätietoja toiminnanjohtajalta: heidi.hiltunen@vihreat.fi tai p.044 067 9800

Helsingin Vihreät Nuoret (Nuhevi ry) on 2003 perustettu vihreä nuorisojärjestö. Nuhevi on Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton, Helsingin Vihreiden ja Vihreän liiton jäsenjärjestö. Lisätietoja: www.nuhevi.net

Offertförfrågan på svenska

Hae Pääkaupunkiseudun nuori vihreä vaikuttaja -kurssille!

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, köyhyyden poistaminen, tasa-arvoinen avioliittolaki, paremmat pyörätiet, vapaa kaupunkitila, kovakuoriaisten suojelu… Maailmassa on paljon asioita, joihin on mahdollisuus vaikuttaa poliittisella toiminnalla. Haluatko oppia lisää vaikuttamisen keinoista?

Jos haluat, on Pääkaupunkiseudun nuori vihreä vaikuttaja sinulle sopiva kurssi. Kurssilla tutustutaan vihreän vaikuttamisen eri muotoihin: kansalaisverkostoihin, kansalaisjärjestötoimintaan, kaupunginvaltuustoon, eduskuntaan, mediavaikuttamiseen. Pääset keskustelemaan yhteiskunnallisista kysymyksistä vihreiden poliitikkojen kanssa, tapaamaan kansalaisjärjestöaktiiveja ja tutustumaan vihreisiin toimijoihin.

Pääkaupunkiseudun nuori vihreä vaikuttaja -kurssi sisältää neljä yksi -tai kaksipäiväistä kurssitapaamista. Kurssille voivat hakea 15-29-vuotiaat pääkaupunkiseudulla asuvat nuoret. Kurssi on suunnattu ensisijaisesti tuoreille vihreille, aloitteleville aktiiveille tai liittymistä harkitseville. Osallistuminen ei edellytä Vihreiden jäsenyyttä. Kurssin hinta on 20 euroa ja se sisältää kurssitapaamiset ja Kuinka maailma muutetaan -kirjan. Kurssille otetaan 20 osallistujaa.

Hakuaika alkaa 26.3 ja päättyy 17.4 klo 23.59. Kurssille valituille ilmoitetaan henkilökohtaisesti 20.4 klo 17 mennessä. Täytä kurssihakemus osoitteessa http://tinyurl.com/pknvv2012
Lisätietoja kurssista antaa kurssikoordinaattori Anni Mikkelsson (anni.mikkelsson@vino.fi, puh: 040-7067988).

Kurssin alustava ohjelma:

4-5.5.2012
Ensimmäisellä tapaamiskerralla tutustutaan ruohonjuuritason vaikuttamiseen, ViNO:on ja Vihreisiin. Tapaamme kansalaisjärjestöaktiiveja ja vihreitä poliitikkoja, keskustelemme vihreiden poliittisista teemoista, tutustumme ViNO:n ja Vihreiden toimintaan ja toisiimme.

13.6.2012
Toisella tapaamiskerralla tutustutaan pääkaupunkiseudun kuntapolitiikkaan. Vierailemme Helsingin kaupunginvaltuustossa, tapaamme kaupunginvaltuutettuja ja keskustelemme syksyn 2012 kuntavaaleista.

13.9.2012
Kolmannen tapaamiskerran aiheena on eduskunta ja valtakunnantason politiikka. Teemme vierailun eduskuntaan, tapaamme kansanedustajia ja keskustelemme ajankohtaisista poliittisista teemoista.

21.9.2012
Neljännen tapaamiskerran aiheena on mediavaikuttaminen. Tapaamme media-ammattilaisia ja harjoittelemme mielipidevaikuttamista. Lopuksi käymme palautekeskustelun kurssin annista

Tietoa kurssista saa mielellään levittää, onnistuu myös Facebookissa!

Helsingin Vihreät Nuoret ja Stadin Demarinuoret kritisoivat Guggenheim-selvitystä ja museohankkeen epädemokraattista valmistelua. Guggenheim-museota ei tule nykytilanteessa rakentaa, johtuen sen kohtuuttoman korkeista rakennus- ja ylläpitokustannuksista. Toteutuessaan museo olisi kaikissa nykylaskelmissa tappiollinen, ja tämä tappio koituisi veronmaksajien maksettavaksi. Sen sijaan Helsingin pitäisi kehittää voimakkaammin jo olemassaolevaa taideverkostoa.

”Haluamme aktiivista ja ennakkoluulotonta taide- ja kulttuuripolitiikkaa pääkaupunkiseudulla, mutta on tärkeää samalla vaatia päättäjiltä vastuullista rahankäyttöä ja avointa päätöksentekoa,” muistuttaa Stadin Demarinuorten puheenjohtaja Stella Qin. “Demokraattisen avoimuuden ja taloudellisen vastuullisuuden vaatimukset eivät nyt toteudu.”

Taide ja kulttuuri pitävät yllä kaupunkilaisten hyvinvointia, toteuttavat yleissivistävää tehtävää ja haastavat kaupunkilaisia kohtaamaan uusia, erilaisia ja kansainvälisiä näkökulmia todellisuuteen. Iso kansainvälisesti tunnettu museo olisi parhaimmillaan loistava investointi Helsingin taide-elämään. Nykyisellään Guggenheim-projektin toteutus sisältää kuitenkin niin suuria ongelmia, etteivät oletukset museon tuomista hyödyistä ole uskottavia.

Helsingin Vihreät Nuoret ja Stadin Demarinuoret esittävät, että Katajanokalle suunnitellun Guggenheim-taidemuseon päätöksentekoprosessi siirretään kaupunkilaisten avoimesti kuultavaksi ja paikallisten asiantuntijoiden selvitettäväksi. Esitettyjen €140 miljoonan rakennuskustannusten ja vuosittaisten €2-3 miljoonan lisenssikulujen vastineeksi on saatava selkeästi osoitettuja kulttuurisia ja taloudellisia hyötyjä. Samalla pitäisi välittömästi lykätä kaupunginvaltuuston päätöksentekoa, kunnes kaikki kustannukset on kattavasti laskelmoitu.

”Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa on noudatettava erityistä vastuullisuutta valtion ja kuntien verorahojen käytössä. Voimme tukea taidetta varmasti tehokkaammillakin tavoilla kuin Guggenheimiin sijoittamalla.” Helsingin Vihreiden Nuorten puheenjohtaja Marlon Moilanen linjaa.

Jos kansalaisia ja kaupunkilaisia ei projektissa haluta kuulla eikä veronmaksajien rinnalle löydy yksityisiä rahoittajia, on Guggenheim-suunnitelmasta nykyisissä raameissa luovuttava. Guggenheimiin suunnatut taloudelliset resurssit pitäisi käyttää esimerkiksi olemassaolevien taidetilojen ja kaupunkilaisten taidemahdollisuuksien tukemiseen tai nuorten taiteilijoiden apurahojen lisäämiseen. Vaihtoehto Guggenheimille voisi olla myös uusi, kaupunkilaisia lähellä oleva, useita aloja yhdistävä taidekeskus.

Lisätietoja:
Marlon Moilanen, Helsingin Vihreiden Nuorten puheenjohtaja, p. 045 255 9771, marlonmoi@hotmail.com
Stella Qin, Stadin Demarinuorten puheenjohtaja, p. 044 089 3289, stella.qin@wippies.com

…

Lähde:

”Concept and Development Study for a Guggeheim Helsinki,” http://www.hel2.fi/press/ps/concept_and_development_study_for_a_guggenheim_helsinki.pdf

Projekti olisi alijäämäinen: ”Guggenheim Helsinki is expected to have a funding gap of €6,8 million per annum on a stand-alone basis.” (s. 106)

Helsingin Vihreät Nuoret vaativat Helsingin kaupunkisuunnittelu-lautakunnan ottavan entistä voimakkaammin huomioon autopaikkanormin ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset. Autopaikkojen kustannukset jakautuvat tällä hetkellä asukkaiden kesken riippumatta siitä kuka autopaikkaa käyttää. Autopaikan hintatasoksi on sanottu 50 000 - 70 000 euroa kantakaupungin uusilla alueilla.

“Kaupunkisuunnittelu ei voi pohjautua yksityisautoilun lisääntymiseen Helsingissä”, toteaa Helsingin Vihreiden Nuorten puheenjohtaja Marlon Moilanen. “Erityisesti keskustassa toimivan kevyen- ja joukkoliikenteen pitäisi riittää.”

Autopaikat nostavat asuntojen hintoja. Tämä hinnannousu kohdistuu myös autottomiin talouksiin. “Kyllä auton omistajien pitäisi vastata autopaikkansa kustannuksista itse”, huomauttaa varapuheenjohtaja Anni Harmaala.

Asuntojen hintojen nousu koskettaa erityisesti nuoria ensiasunnonostajia. Nuori sukupolvi ei koe autoa välttämättömyytenä. Kaupunkia pitäisikin rakentaa niin, että autoton elämä ja asuminen on mahdollisimman helppoa ja halpaa. “Tässä ollaan menossa aivan väärään suuntaan”, jatkaa Moilanen.

Helsingin Vihreät Nuoret ehdottaa autopaikkanormista luopumista. Autopaikkojen rakentaminen perustuisi niiden kysyntään eikä Helsingin kaupungin määräämään normiin. Lisäksi autopaikoista aiheutuvat kustannukset tulisi irrottaa asuntojen hinnasta, jotta autottomat kotitaloudet eivät olisi pakotettuja tukemaan toisten autoilua. Samalla kaupungin tulee tukea voimakkaasti joukkoliikenteen kehittämistä ja autottomien alueiden rakentamista kaavoituksessaan.

Esitykseen ja autopaikkojen laskentaperusteisiin voi tutustua seuraavissa linkeissä:

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslista 1/2012

Asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjeet

Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökset 21.2.2012

Lisätiedot: Marlon Moilanen, p. 045 255 9771, marlonmoi@hotmail.com

Kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomien Mielipide-palstalla 25.11.2010.

Kaupunginvaltuutettu Timo Uppala (ps) vaati (HS Mielipide 22.11) poliittisten nuorisojärjestöjen avustusten lakkauttamista. Hän siirtäisi avustukset poliittisesti sitoutumattomaan lasten- ja nuorten toimintaan.

Kansalaisyhteiskunnassa on tärkeää olla moninainen järjestökenttä, jossa toimii sekä puoluepoliittisia että puolueista riippumattomia järjestöjä.

Sitoutumattomat nuorisojärjestöt vaikuttavat päätöksentekoon lobbaamalla ja luomalla painetta. On tärkeää, että on myös järjestöjä, jotka vaikuttavat suoraan demokraattiseen prosessiin. Poliittisten nuorisojärjestöjen yksi tehtävä on vahvistaa nuorten poliittista aktiivisuutta ja tuoda nuorten ääntä esiin. Nuoria ei pidä sulkea demokratian ulkopuolelle.

Nuoria on päättäjissä todella vähän suhteutettuna nuorten osuuteen väestöstä. Nuoria koskevia päätöksiä tehdään ilman, että he pystyvät vaikuttamaan niihin. Poliittiset nuorisojärjestöt tukevat nuoria ehdokkaita, joilla ei muuten olisi mahdollisuuksia päästä läpi.

Järjestöt edistävät nuorten äänestysaktiivisuutta sitouttamalla nuoria demokratiaan ja kampanjoimalla vaalien alla nuoria koskevista asioista. Varsinkin vaalien alla niillä pitää olla resursseja kohdata nuoria ja tuoda politiikkaa esimerkiksi kouluihin ja nuorisotaloille.

Järjestöille pitää jakaa rahaa niiden toiminnan laajuuden perusteella. Pieni, mutta aktiivinen järjestö voi siten saada enemmän tukea kuin suuri järjestö, jolla ei ole toimintaa.

Kaikkien järjestöjen taustalta löytyy jonkinlainen ideologia, ja on vaikea määritellä, mitkä näistä ovat poliittisia järjestöjä, joita Uppalan mukaan ei saisi tukea. Tärkeintä on, että nuorille löytyy erilaisia harrastuksia ja vaikutuskanavia poliittisen kartan jokaiselta laidalta.

Verna Castrén
Helsingin Vihreät Nuoret

Juhis Ranta
Vantaan Vihreät Nuoret

Hanna Järvisalo
Espoon Vihreät Nuoret

puheenjohtajia

Helsingin Vihreiden Nuorten syyskokouksessa 23.11.2011 valittiin yhdistyksen puheenjohtaja ja hallitus vuodelle 2012. Puheenjohtajaksi äänestettiin 18-vuotias Marlon Moilanen. Moilanen on abiturientti Ressun lukiossa ja hän on toiminut Nuhevin hallituksessa vuonna 2011.

“Helsingissä tarvitaan enemmän lähidemokratiaa. Kaupunginosien asukkailla on oltava sananvaltaa alueensa kaavoituksessa ja budjetoinnissa. He tietävät parhaiten, tarvitaanko sinne leikkipuisto vai graffitiseinä”, Moilanen linjaa.

“Erityisesti haluan korostaa nuorten kuulemista ja päätäntävaltaa kaupungissa. Kaikkien Helsingin nuorten on voitava vaikuttaa siihen, mitä heidän nimissään sanotaan. Uudessa nuorten Ruuti-vaikuttamisjärjestelmässä on paljon kehittämistä demokratian suhteen, mutta se on hyvä alku.”

Nuhevi panostaa ensi vuoden toiminnassaan kaupunkipolitiikkaan ja kunnallisvaaleissa kampanjointiin. Tavoitteena on saada kuusi nuorta vihreää valtuutettua ensi kaudelle.

Hallituksen jäseniksi valittiin Aaro Horsma, Anna Koppanen, Anni Harmaala, Elina Komulainen, Otto Lehto, Pilvi Nummelin, Simo Raittila ja Turkka Louekari.

Helsingin Vihreät Nuoret ry / Helsingfors Unga Gröna rf

Nämä säännöt on hyväksytty Helsingin Vihreät Nuoret ryn syyskokouksessa 28.11.2007 ja ne korvaavat yhdistyksen perustamiskokouksessa 2.4.2003 hyväksytyt säännöt.

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Helsingin Vihreät Nuoret ry ja ruotsiksi Helsingfors Unga Gröna rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistys on Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry:n ja Vihreä liitto rp:n jäsenyhdistys. Vihreästä liitosta käytetään näissä säännöissä nimitystä puolue. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry:stä käytetään näissä säännöissä nimitystä ViNO. Puoluekokous, -valtuuskunta ja -hallitus tarkoittavat Vihreän liiton asianomaisia puolue-elimiä.

2. Tarkoitus ja toimintamuodot

Yhdistyksen tarkoituksena on

1.. edistää toiminnallaan vihreitä arvoja: luonnon- ja ympäristönsuojelua, kestävää kehitystä, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta;

2.. yhdistää vihreän arvomaailman omaavia nuoria ja opiskelijoita Helsingissä;

3.. aktivoida nuoria ja opiskelijoita yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen vihreiden arvojen pohjalta.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

1.. toimii ViNOn paikallisyhdistyksenä Helsingissä,
2.. tekee poliittisia keskustelualoitteita ja kannanottoja,
3.. järjestää koulutus- ja keskustelutilaisuuksia,
4.. harjoittaa tiedotus-, kulttuuri- ja julkaisutoimintaa,
5.. järjestää muuta vastaavaa tarkoitustaan edistävää, voittoa tavoittelematonta toimintaa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi

1.. ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja;
2.. omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta;
3.. toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan myyjäisiä, arpajaisia ja varainkeräyksiä.

3. Jäsenet

Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt ja on Suomen kansalainen tai ulkomaalainen, jolla on kotipaikka Suomessa.

Yhdistyksen jäsen ei voi olla jäsenenä johonkin muuhun puolueeseen kuuluvassa yhdistyksessä.

Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen

a.. on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai
b.. on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai
c.. ei täytä laissa taikka näissä säännöissä edellä mainittuja jäsenyyden ehtoja tai
d.. asettuu toisen puolueen ehdokkaaksi vaaleissa.

Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kahtena peräkkäisenä vuonna.

5. Jäsenmaksu

Yhdistyksen jäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, jota kutsutaan näissä säännöissä perusjäsenmaksuksi. Vähävaraisilta jäseniltä perittävää alennettua jäsenmaksua kutsutaan alennetuksi jäsenmaksuksi.

Perusjäsenmaksuun ja alennettuun jäsenmaksuun sisältyy sekä jäsenen jäsenmaksu yhdistykselle että yhdistyksen jäsenmaksu puolueelle kyseisestä jäsenestä.

Puoluekokous päättää vuosittain:

a.. perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun suuruuden;
b.. perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun jakautumisesta yhdistykselle ja puolueelle tuleviin jäsenmaksuosuuksiin.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu yhdistyksen syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja neljästä kahdeksaan muuta jäsentä. Hallituksen jäsenten määrästä päättää yhdistyksen syyskokous.

Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja taloudenhoitajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli
puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on toimitettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee luovuttaa tilintarkastuskertomuksensa
viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.

Yhdistyksen kevätkokous pidetään helmi-huhtikuussa ja syyskokous loka-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kahdenkymmenen (20) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on lähetettävä jäsenille vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta joko tavallisessa postissa tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.

11. Päätöksenteko yhdistyksen kokouksessa

Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella jäsenellä yksi ääni.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä jonkin asian osalta toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee
kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen puheenjohtaja valitaan enemmistövaalilla. Mikäli yksikään ehdokas ei saa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Samoin menetellään muissakin tapauksissa, jos täytettävänä on vain yksi paikka.

Kun täytettävänä on useita paikkoja, suoritetaan valinta suhteellisella vaalilla, joka toteutetaan seuraavasti:

1.. Äänestäjä kirjoittaa vaalilippuunsa enintään niin monta nimeä kuin on täytettäviä paikkoja;
2.. Äänestäjän ensimmäiseksi merkitsemä ehdokas saa yhden äänen, toiseksi merkitsemä puolikkaan äänen, kolmanneksi merkitty kolmasosaäänen jne.;
3.. Lopuksi lasketaan kaikkien ehdokkaiden saamat äänet yhteen, ja eniten ääniä yhteensä saaneet tulevat valituiksi.

12. Yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät puolueen asiat

Seuraavista puolueen toimintaan liittyvistä asioista on tehtävä päätös yhdistyksen kokouksessa:

1.. yhdistyksen ehdokkaiden nimeäminen eduskuntavaalien ehdokasasetteluun;
2.. yhdistyksen äänivaltaisten edustajien valitseminen puoluekokoukseen;
3.. ehdokkaiden esittäminen puoluekokouksessa päätettäviin luottamustehtäviin (puolueen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä puoluehallituksen muut jäsenet, puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja muut jäsenet sekä puoluesihteeri).

Yhdistyksen kokous voi tapauskohtaisesti päättää siirtää päätösvaltaa edellä mainituissa asioissa hallitukselle.

13. Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksen tehtävänä on:
1.. käsitellä edellisen tilikauden tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus
2.. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
3.. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksen tehtävänä on:
1.. hyväksyä toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle
2.. päättää hallituksen jäsenten lukumäärä seuraavalle kalenterivuodelle
3.. valita hallituksen puheenjohtaja
4.. valita hallituksen muut jäsenet
5.. valita yksi tai kaksi tilintarkastaja ja heille varatilintarkastaja
6.. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

14. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Sääntöjen muuttamiseen vaaditaan ViNOn ja
puolueen hyväksyntä.

Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi siirretään sen varat ViNOlle käytettäväksi yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen.

Helsingin Vihreät Nuoret (Nuhevi) ihmettelee valtiovallan heikkoa toimintaa asunnottomuuden kitkemiseksi. Vaikka Suomi on vuodesta 2008 toteuttanut pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa, asunnottomia on maassa vielä yli 7000. Asunnottomuus ei ole vain marginaalinen ilmiö, vaan ongelma, joka koskettaa hyvin erilaisia ihmisiä päihdeongelmaisista opiskelijoihin. Nuhevin mielestä kaupungissa on oltava tilaa erilaisille elämänmuodoille, ja jokaiselle on taattava katto pään päälle.

Pitkäaikaisasunnottomien, kuten päihdeongelmaisten ja mielenterveyskuntoutujien asuminen on turvattava erilaisilla tukiasumisen muodoilla. Nykyisenlainen nimby (”ei minun takapihallani”) -suhtautumistapa ei vie asioita eteenpäin. “On käsittämätöntä miten vaikeassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä kartetaan kuin tarttuvaa tautia. Kuntoutujia tulee sijoittaa tasapuolisesti ympäri kaupunkia, muuten ongelmat alkavat kasautua. Paikallisten asukkaiden ja asukasyhdistysten vastustus asunnottomien tukiasuntoja ja asuntoloita kohtaan on useimmiten täysin perusteetonta”, toteaa Nuhevin puheenjohtaja Verna Castrén.

Asunnottomuus nähdään usein pienen, syrjäytyneen ja alkoholisoituneen vähemmistön ongelmaksi. Suuri osa asunnottomista ei kuitenkaan ole syrjäytyneitä, vaan joukossa on myös paljon opiskelijoita ja perheellisiä. Asunnottomuus on yleistynyt varsinkin yksin elävien keskuudessa, sillä pienistä asunnoista on huutava pula ja vuokrataso hipoo taivaita. Helsingin opiskelija-asuntosäätiön (HOAS) jonot ovat epäinhimillisen pitkiä, ja ilman omia suhteita opiskelijan on lähes mahdoton saada asuntoa vapailta markkinoilta. Monet opiskelijat joutuvat turvautumaan hätämajoitukseen tai asumaan kavereiden nurkissa. Yksiöitä on Helsingissä yksinkertaisesti aivan liian vähän. Tilanne on erittäin huono pienituloisten ja opiskelijoiden kannalta.

Monet nuoret asuvat todella ahtaasti ja ongelmia on myös asuntojen laadussa. “Ei ole mitenkään erikoista, että asunnosta puuttuu suihku tai että keittiönä toimii ainoan työtason päällä kiikkuva keittolevy. Vuokrat eivät vastaa asunnon kuntoa ja asumisen mukavuus on vain sisustuslehtien sivuilla olevaa illuusiota, johon keskivertonuorella ei ole varaa”, huomauttaa Nuhevin varapuheenjohtaja Sarianna
Mankki.

Nuhevi vaatii, että valtio ja kaupunki puuttuvat asunnottomuustilanteeseen. Kaikille
on taattava koti.

Lisätietoja:

Verna Castrén, puheenjohtaja
Helsingin Vihreät Nuoret
p. 040 8257674
verna.castren@helsinki.fi

Sarianna Mankki, varapuheenjohtaja
Helsingin Vihreät Nuoret
p. 050 369 5680
sarianna.mankki@helsinki.fi